Velka velj ottaessa, veljenpoeka maksaessa
Aatun ilta venyi pitkäksi. Hän laskeskeli mielessään isänsä ilmoittamaa velkamäärää ja jännitti meinaako äitikin periä omansa samalla tavalla. Aivan varmaa oli ettei tämän urakan alviton tuntihinta ollut 45 euroa, joten tätä velkavankeutta kestäisi kauan. Vitun Eetu. Hän oli jättänyt veljensä keskenään muutamaksi tunniksi. Ottanut pari olutta kavereiden kanssa ja oli puhuttu matikan tentistä. Sitten Jasu oli tullut. Ilta oli johdatellut heidät parin rohkaisevan jallushotin jälkeen tytön kämpille ja lähtiessään hän oli ollut liian tyytyväinen itseensä, liian laskuhumalassa ja välinpitämätön puuttumaan siihen, että Eetu oli antanut Emilin ajaa kylän abc:ltä 15 kilometriä kotiin. Osaahan se nyt ajaa, Eetu oli sanonut. No kyllähän hän sen tiesi. Heistä kaikki osasivat ajaa jo kahdeksan vanhana, mutta ilman korttia ei maantiellä ajeta. Olisi pitänyt tietää. Olisi pitänyt arvata, että joku saa selville. Vittu. Nyt tehdään remonttia ja kohta varmaan hakataan mattoja. Volvo maksoi melkein 15 tonnia. Siinä olisi heille kolmelle mattoja hakattavaksi eläkkeeseen asti. Vittu.
Jasulta tuli snäppi. Pusukuva suoraan lakanoista. Hänen vaaleat hiukset levinneinä tyynylle. Vitutti vähemmän
Aamulla Aatu kyöräsi veljensä autoon ja ilmoitti samantien että tarvitaan suunnitelma. Ei vastausta. Eetu mökötti huppu silmillä takapenkillä ja Emil tuijotteli ikkunasta ulos onnellisena ehtiessään vänkärin paikalle ennen veljeään.
-Ymmärrättekö te nyt oikeasti, että meidän tulovirta loppui siihen sunnuntai aamuun? Oletteko vilkaissut tilejänne? Meikäläisen maanantain normaali viidenkympin ruokaraha näytti tänä aamuna nollaa. Ei ole tullut pesoakaan. Eikä muuten ole pankin vika.
-Ei tullut mullekaan, kuului takapenkiltä.
Emil selasi puhelintaan ja tuijotti sitten hetken tyhjyyteen
-Vittu nolla, ne saatana vei mun säästötkin.
-No mitä vittu luulit, urpo. Ensin ajat kortitta, jäät kiinni ja sitten vielä vittuilet talon muijille. Mitä vittu luulit että käy.
-Haista paska, sä sanoit että se on ok, että mä ajan.
-No jos nyt sanon että on ok mennä tohon junaradalle odottamaan kunnes näät kirkkaat valot niin menetkö? vitun tyhmä.
-Turpa kiinni molemmat. Tässä on nyt turhan ruikuttaa kun paskat on housussa.
-Olisit pitänyt sen housuissas niin mitään ei olisi tapahtunut.
-Pää kiinni Eetu, se että minä en ole vahtimassa teidän tolkutonta kusipäisyyttä, ei tarkoita sitä että kaikki paska mitä te sinä aikana teette, olisi minun vika. Nyt tehdään niin kuin minä sanon. Tästä on ulospääsy ja se kerrottiin eilen. Ei se nyt niin paha rasti voi olla.
Kukaan ei sanonut enää mitään. Aatu jätti veljensä lukiolle ja ajoi sitten omalle koululleen. Jasu odotti parkiksella. Ehkä päivästä tulisi ihan ok.
Esko istui metsäkoneessa ja kuunteli ylen aikaista radiokanavaa. Siellä jauhettiin taas nuorten ongelmista ja työnsaannin vaikeuksista. Mammat soittelivat ohjelmaan ja surkuttelivat, ettei heidän Janimarkopetteri pärjää edes harjoittelussa, kun työajat ovat suhteettoman pitkiä, eikä joustoa ole saatavissa. Mitä helvetin joustoa? Sitä varten sitä työksi sanotaan. Aamulla herätään, mennään töihin ja iltapäivällä tullaan pois. Ja joka päivä. Miten siitä pitäisi joustaa? Että maanantaisin saisi kaikki alle 30 vuotiaat tulla vasta kymmenen jälkeen ja perjantaina viimeistään puoliltapäivin kotiin. Ettei mene viikonloppu pilalle? Ei saatana, miten tämä sakki saa meidät pysymään parinkymmenen vuoden päästä hengissä? Palkkaa pitäisi tulla kotona istumalla ja sitten kun lapset laitetaan, ne pitäisi jonkun muun hoitaa arkena illallakin, ettei tuoreet vanhemmat vaan pakahdu työtaakkansa alle. Ennen sentään kaikenmaailman venkulat yrittivät saikuttaa milloin selkää valittamalla tai kättä kolottamalla, mutta nyt on jokaisella nupissa vikaa, kun ei voi isona tyttönä ja poikana enää tehdäkään miten huvittaa.
Alkoi harmittaa omatkin pennut. Tekihän ne kun käski, mutta kun hän ei yleensä tykännyt käskeä. Emäntä halusi kouluttaa kakarat kunnolla ja niin toki hänkin, mutta eipä noi perkeleet paljon kirja sylissä istuneet tai läppäri. Sillä kai ne nykyään lukunsa lukee. Samanlaisia radio ohjelman velliperseitä kasvoi hänenkin huushollissa. Siirrellään vaan vastuita etiäpäin ja ollaan ilman huolen häivää. Se mikä ei enää harmittanut, oli poikien tuloliikenteen katkaisu. Ansalle hän ei ollut raaskinut tästä mitään mainita. Rouva oli eilen niin herkillä taas, ettei paljon hyvääyötä ihmeempää uskaltanut lausua. Iltayöstä se makasi taas selkä häneen päin ja niiskutti. Mikä lie, ei uskaltanut kysyä. Poikien kanssa hän ennusti kuitenkin jonkinlaista budjetti palaveria, joko tänään tai viimeistään huomenna. Vanhemmista sälleistä hän ei tiennyt, kun ei heidän tileilleen enää päässyt, mutta nuorimmaisen tieliikennelain rikkojan tili oli nyt nollilla. Tuskin sitä montaa kymppiä ollut niin kahden muunkaan tekemättömän tileillä. Bensakortin hän oli ottanut viime yönä pois Aatun puhelimen korttitaskusta. Tankkaaminen hoidetaan jatkossa valvotusti ja liikkumisesta toimitetaan matkalasku. Ketä oli kyydissä ja minne mentiin. Vielä viime yönäkin hän oli nähnyt painajaista, missä hän seisoo vaimoaan pystyssä pitäen kolmen arkun äärellä. Hän ei ollut koskaan aiemmin herännyt kylmän hikisenä omaan huutoonsa. Nyt oli ja heräisi varmasti vielä monena yönä.
Kello hälytti lähtemään syömään. Eskolla oli taipumusta unohtua hommiinsa, joten kotirauhan säilyttämiseksi hänellä oli puhelimessa hälytys milloin piti ajaa kartanolle. Oma äiti oli aikanaan vääntänyt niskavillojen kautta hyvin selväksi, että kun on ruoka pöydässä niin on silloin syöjätkin. Puhtain sormin ja ilman hattua. Hiluxia pomppi tyytyväisenä jousitukseensa pitkin metsäautotietä ja iloisia harmaita pilviä pakoputkestaan töpsäytellen, jatkoi matkaa pikitielle ja kohti kotia. Se oli tiistai eli varmaankin makaronilaatikkoa tai jauhelihakastiketta. Ruuan lomassa pitäisi varmaan kertoa suunnitelmasta poikien suhteen. Saisi mummo rauhan niistä kammareista ja Ansan pitää olla valmiina, kun kermaperseet tulevat kotiin nälkäisinä ja lompakot kuivina kuin kettu keväällä. Piti tehdä selväksi, että rahaa ei anneta, vaan pojat tekevät nyt töitä kuten yrityksissä on tapana. Kun urakka etenee niin kärsii sitten maksaa kottiakin. Ja sen hoitaisi tällä kertaa isäntä.
Makaronilaatikko tuoksui pihalle asti. Esko putsasi saappaansa rappuralliin ja jätti ne kylmän eteisen puolelle. Villasukissaan hän hipsi vessan kautta tupaan ja istui paikalleen. Naisetkin istuivat syömään ja ilmapiiristä haistoi, että tänäänkin olivat äiti ja tytär vääntäneet maailmaa kantiltaan ihan hartaudella.
-Emil laittoi viestiä, että pitäisi mobiilipaylla laittaa rahaa.
-Laitoitko?
-En vielä ehtinyt, mutta miten sillä ei rahaa ole, monta sataa oli tilillä vielä kun viime viikolla maksoin laskuja.
-Otin pois.
-Otit pois, minkä tähen?
-Meiän poikien pitää nyt oppia uuvestaan työn arvo ja rahan arvo. Kyllä autetaan ja kouluhommat maksetaan jatkossakkin, mutta eihän tässä oo enneen mittää tolukkua. Tämän vuuen aikana ne ovat työntäneet siihen sinun maksammaan autoon bensoo yli viiden tonnin iestä, minä laskin, että se on yhestä kahteen tankillista viikossa. Montako tuntia sitä sinun pittee istua tuossa konneella, että meillä on viis tonnia tilillä. Siihen piälle vakkuutukset, auton huollot, renkaat, se hajonnu vanne ja herra perkele tietää mitä muuta.
-Annetaanhan sen yläkerran isännän olla tämännii asian ulukopuolella.
-Äiti anna olla. Mutta eihän ne pennut voi tuolla rahatta kulikia. Mitä ihmisetkin aattelee.
-Jos niin tyhmiä oovat, että kylille persaukisuutensa kuuluttavat niin puhukoot immeiset mitä huvittaa. Minä veikkoon, että siellä muutama isä ja äitee nauraat hihhaansa, että tuon tauvin oireet mie tunnistan. Siinä on kysseessä maksamisseen vittuuntunneet ja valittamiseen väsyneet vanahemmat- synrooma. Paranee laittamalla lompakko takasi povariin ja oottamaan ku pentuin parku loppuu.
-Eihän siulle voi mittää puhua kun oot tuolla tuulella. Lasten kanssa pittää puhua eikä esittöö diktaattoria.
-Minä puhuin. Selitin miten tehhään ja mitä tehhään. Kun kysyvät tai mankuvat niin selitän lissää. Mutta periksi en anna. Annoin niille urakan eilen. Työnjohto ja pari tekijää. Siinähän laskevat urakan tuntihintoja, että miten maksavat velkansa takasi ja miten ne rahat riittää jatkossa ja mistä ne tehdään. Jos ne ei nyt opi niin millo ne sitten oppii? Ku ovat ottaneet pikavippilöitä ja muuta velekaa joltain ketkuilta ja koko elämä on siitä etteenpäin jottain velakajärjestelyä? mitä ? joka viikko on vouti kukkarolla ja akkaa ei ole vara ottoo kun ei ees vuokrakomeroon riitä luottotiiot. Rahan arvo, sen ne nyt oppii tai itkööt ja oppiit!
Eskon haarukka oli jäänyt lautasen ja leuan puoleen väliin ja mies oli selkeästi turhautunut. Pieni puna oli jälleen noussut tukan rajaan, mutta kaikesta huolimatta haarukassa oleva eväs ei tärisyt milliäkään.
Ansa nyhräsi taas silmiään esiliinan helmaan ja pyöritteli ketsupissa uivia makaroneja lautasellaan.
-Mitenkäs Ansa meinasi omansa periä, ei se ihan halpa auto ollut.
-Äiti elä puutu tähän, minen jaksa nyt tämmöistä riian haastoa joka suunnasta
-Tässä kukkaan mittään riitaa haasta. Esko puhhuu ihan totta. Poikain pittää älytä nämä asiat kotona, missä kukkaan ei vasiten vie koko niien elämää pellekkään koronmaksuun. Pojat töppäsivät nyt pahasti ja ne tietäät sen. Tämä on hyvä kohta tehä seleväksi miten muailma makkoo. Herra se on herrallakkii.
-Yli viis tonnia, ootko sinä nyt ihan varma
-Tänä maanantaina viistuhatta kolomesattoo nelejäkymmentäkolome euroa ja hilut piälle. Se on iso raha se.
-On se, se on turhan iso raha
-Mie ehotan nyt, että myö tehhään akkaporukalla suunnitelma miten pojat osallistuut näihin kotihommiin. Oppiit siinä samalla pitämää ittensä ja tekemättömät pentusa hengissä. Mie tiiän kokemuksesta, että mikkään ei vastavihittynä vituta yhtä paljon kun jiäkuapin viereen näläkään kuoleva mies, kun sulla itteläs on penikka tississä kiinni, pyykkiä kattoon asti ja perse vieläkin kipiänä.
-Äiti kyllä noita nykyään koeajetaan ennen vihkimistä, ettei tartte ihan pelekkeen sohvan täytettä papille tarjota.
-Tuntuvat testaavan kyllä, sen tuatta kai nuo nykymiehet eivät ennee vihille viekkään, kun passataan pastat ja pillut ihan iliman sormuksia.
-Nonniin sitä taitaa olla miun aika lähtiä takasi mettään niin ehtii vielä siitä Kainulaisen leimikosta osan ottaa alas tännään. Jatkakkaa.
Naisten aavistuksen riidanhakuiset äänet vaimenivat tehokkaasti kun Esko pääsi pihalle. On taas semmoinen huusholli, että parempi vaan kun pysyy metsässä. Autoradio toitotti uutisia ja toisteli jo väsymiseen asti usan uuden presidentin edesottamuksia. Mitä äänestivät tuommoista vauhkoa, turha on ens vuonna sitäkään itkeä, kun ei se bensa maksakkaa alle taalan litra. Tyhmiä ovat perkeleet. Jos Suomessa joku mouhottaisi, että äänestäkää minut yliherraksi niin poistan verot viinasta, sähköstä ja bensasta niin pihallehan ne sen naurais. Sillä teltalla kävisi ketään muuta kuin juoppoja syömässä hernesoppaa. No olisihan sekin tietysti kaverin kampanja huomioiden oikeaa kannatusryhmää. Moto kiilteli auringossa leimikon keskellä ja ensimmäisellä hengenvedolla pihkantuoksun täyttämää ilmaa Esko päätti lakkaa ajattelemasta meren takaisia idiootteja, rääväsuista anoppia, itkeskelevää vaimoa ja kurittomia kakaroita. Jos vaan tekisi töitä. Saisi jotain aikaan niin tulee taas parempi mieli.
Kilometrien päässä Aatu istui tunnin jälkeen luokassa ja kaivoi opiskelumateriaalistaan tietoa pönttöuunin tulikivistä ja vanhoista katon kulmalistoista. Miten ne saisi ehjänä alas ja kun ei saisi, niin millä ne pakkeloidaan. Sekin pitäisi miettiä miten Emil saadaan töihin ja tekemään ne työt niin, ettei tule lisää laskua ja remonttia. Ensi tunnin opettajalta pitää pyytää uusi linkki siihen juttuun missä käsiteltiin työtuntilaskelmia eri palkkaluokissa. Varmaa nimittäin oli, ettei faija maksa Emilin tunneista samaa hintaa, koska hänen ei ole pakko. Se on alaikäinen ja ilman mitään koulutusta. Täysi ikäisestä Eetusta hän sentään voisi laskuttaa kunnolla. Hän oli miettinyt faijan kasaamaa urakkaa koko päivän. Joka kerran kun hän oli tullut johonkin lopputulokseen, oli ollut analysoinnin vuoro. Miten urakan maksaja aikoo kiistää suunnitellut tunnit ja materiaalit. Hidasta tää oli ja ihan perseestä. Bensakortti oli kadonnut. Normaalisti hän olisi ollut hysteerinen, että oli hukannut kortin tai se oli pöllitty, mutta nyt hän tiesi, että faija vaan syventää hänen ahdinkoaan alleviivamalla, että ilmaiset lounaat ovat loppu. Seuraava ongelma oli että tilillä oli rahaa 32e. Autolla pääsisi kouluun ja takaisin vielä tämän ja ensi viikon, mutta mitään kulmilla pyörimistä ei tartte harrastaa. Eikä kolmella kympillä tartte muutenkaan mitään tehdä. Ehkä hän voisi viedä Jasun heselle syömään ja se olisikin tili sitten siinä. Vittu hiphei saatana. Olisi pakko hommaa töitä, oikeesti ja pian.
Parin tunnin päästä hänellä oli koneella kolme sivua suunnitelmaa ja ainakin saman verran puuttui. Kotiin mennessä piti pysähtyä k-raudassa ja kysyä kenelle täällä se tarjouspyyntö pitää jättää, että siihen saa vastauksen. Aatu ajoi lukiolle ja odotti pää sivulasiin nojaten että tyypit viitsivät raahata itsensä autoon. Ovi kävi ja Eetu istui viereen. Emil nauratti muutama muuta huppupäistä lokäpöksyä, joista yksi vapetti niin että koulun parkkipaikkaa reunusti pitkä vaalea pilvi.
-Ei vittu pysty.
Aatu veti käsijarrun ja nousi autosta. Käveli suoraan veljensä selän taakse veti hupun alas ja otti kuuluisan peukalonkynsi etusormi otteen veljensä korvanlehdestä ja alkoi taluttaa korvaa ja sen perässä vinkuvaa massaa kohti autoa.
-Vittu vihellä kun sattuu. Luuleksää saatana, että tää on joku vitun taksi, joka venaa sun finnistä persettä tonne autoon. Vittu mulla on muutakin tekemistä, kun talutella sun lerppumulkun ruhoa täällä kakaroiden keskellä. Huomenna kävelet jos joka vitun osa tosta sun perseestä ei ole autossa kun ajan pihaan!
Eetu piti takaovea auki kuin hymyilevä jenkkiläinen ovimies huoratalon portilla. Trion puuttuva jäsen takapenkille ja ovi kiinni.
-Sä olet täysi kusipää, mä kostan tän vielä. Vittu jengi kattoo vieläkin meitä, ei vittu. Vittu.
-Vitut sä mitään kosta. Nostat sormenkaan, niin mä jaan sen videon missä leikit viiden vanhana vehkeelläs salongin sohvalla. Ymmärrätkö. Toi vitun uhoominen loppuu nyt. Sä suoritat mitä sanotaan ja pidät pääs kiinni, koska mitään fiksua sieltä ei kuitenkin tule. Vitun junnu.
-Siinä onpi veljessarja, jalo niinku sonnikarja…
-Ja runeberi kanssa tukkii sen turpansa.
-On Aleksis Kiveä ei Runebergiä.
-Ihan vitun sama. Te ette nyt ihan vittu ymmärrä missä kusessa me ollaan. Mäpä tavaan tän teille. Faijan mukaan me ollaan sille yli seitsemän tonnia pystyssä. Jos me tehdään töitä me saadaan lyhennettyä sitä velkaa. Kusipäät tähän asti kärryllä?
-No vittu joo joo.
-Jos ihme sattuu ja se suostuu maksaa meille 25e tunnilta per naama ja päivässä eli kahdeksassa tunnissa me saadaan lyhennettyä sitä 600e.
-No eihän siinä mene kun pari viikkoa niin se on meille velkaa, vittu hilloo hei.
-Turpa kiinni vajaa. Ongelma vaan on ettei me ehditä tekemään kahdeksan tunnin päivää kun viikonloppuna ja tää homma pitää olla valmis kahdessa viikossa. Toinen ongelma on että vaikka mä kuinka ynnään en saa tähän urakkaan menemään kuin yhteenlaskettuna 60 miestyötuntia, eli siinä tienattais vasta 1500euroo. Olettaen että faija ala pidättää jotain vitun ennakoita ja pyydellä alvilaskelmia. Tää keikka ei riitä pelastamaan meitä koko keissiltä. Se tietää että me tarvitaan lisää töitä, että saadaan homma balanssiin. Sitten on vielä mutsi. Mä olen lähes varma, että sillä on oma urakka jo mietittynä.
-Vitut mutsi mitään haluu. Se osti sen auton meille lahjaksi.
-En olisi noin varma, tää keissi elää nyt vähän vitusti.
-Mites me jyvitetään tää velka? Kato kun sä ehdit ajaa ihan itte aika vitusti ennen ku mä sain kortin.
-Mitä vittua se nyt mihinkään liittyy? Mä vein teitä kouluun ja illat sä itse istuit siinä missä nytkin. Luuleksää vittu, että mä maksan siitä vitun ilosta, että olen saanut kuskata teitä kahta kusipäätä viimeiset pari vuotta? että vielä vittu vähän extraa shittii, kun on saanut leikkii jotain vitun babyshitteriä kahdelle mulkulle, jotka hommaa meidät kaikki kusee sillä vitun sekunnilla kun käännän selän. Eetu vittu, sulla ei ole varaa uusiin hampaisiin, niin nyt pää vittu kiinni.
Menihän ne päät kiinni. Emil piteli edelleen korvaansa, Eetu tuijotti taas ikkunasta, mutta olli ymmärtänyt tunkea puhelimensa hupparin taskuun. Pihatielle käännyttäessä kaikki hengittävät syvään ja korjailivat asentoaan huomaamattaan.
-Miten vitussa tästä selvitään.
-Kaikki järjestyy, kyl tää tästä. Attitude bro.
-Eetu vittu, oikeesti.
-Puhelimet pois näkyviltä, säilytätte katsekontaktin aikuiseen, kun puhutte sille, ei huppua, ei purkkaa, ei vitun hokemista. Jos siitä nyt vaikka alkuun…
-No nyt se vittu puhuu järkeviä kun on melkein saanut meidät hirttolavalle.
-Mikä tippu?
Emil lähti autosta kuten oli sinne tullutkin. Autotallin varjoissa nuorimpaa oli helppo kurmuuttaa, mutta porukalla kuitenkin todettiin, että mainittu lista oli hyvä ohjenuora konfliktien välttämiseen.
Aatu kertasi nopeasti päivän tehtävät ja niiden palautuspäivät. Torstain näyttöön piti vielä kerrata teoriat, mutta muuten sen pitäisi olla mintissä. Jakso loppuisi vasta ensi vuoden puolella, joten isoimmat tehtävät ehtisi kyllä tehdä pikkuhiljaa. Jasulta tuli taas snäppi. Se oli siinä kämpänsä vessassa ja muikisteli kuvassa, missä oli ankkafiltteri. Hyvä kuva. Aatu snäppäsi takaisin kuvan itsestään mappivuoren ja läppärin vieressä ja tekstin “ei mitään tekemistä, not, just dreaming” Hän otti läppärinsä ja veti henkeä. Puhelin oli parempi jättää huoneeseen. Yksikin kilahdus faijan kuullen, niin siltä nousisi käyrä välittömästi tappiinsa. Oli urakka esittelyn aika.
Työhuoneen ovi narahti hieman kun hän astui koputuksen jälkeen sisään. Ukko istui tuolissaan jalat suorana ja rullaantuneet villasukat jaloissaan.
-Siitä urakasta tulin ehdotusta tekemään.
-No annahan kuulua.
-Siis ekana varmaan toi kiikku, siihen menee varmaan kuutisen tuntia ja laskin siihen mukaan valttauksen, mikä tehtäs vasta sitten keväällä. Siihen menisi siis viime kesä mukaan laskien semmoinen 16 tuntia.
-Ei lasketa muita tunteja, uus urakka lähtöö nollasta. Mikä on tehty, jätetty puolvalimiiks ja unohettu ei kuulu tähän urakkaan. Oisitta laskuttanut sen ajallaan, nyt ei ennee tarvii.
-Asia kunnossa. Siihen kattoon menee varmaan 30 tuntia, kuitenkin pari kerrosta maalia ja voi olla pakkeloinnin tarvetta listoille.
-25 tuntia, minä en maalin kuivumisen vartoomisesta maksa.
-25 tuntia, joo. Minkäslainen liikkumavara tällä urakalla on. Jos tulee yllätyksiä?
-Ne kahotaan tappauskohtasesti. Mutta varauduttaan nyt siihen 10-15tuntii niin ei mää ihan reisille.
-Muuraus ja nuohooja oli varmaa se 8tuntia?
-Kuulostaa kohtuuvelta.
-Ikkunoista ja muista saat ennen urakan alkua jonkinlaisen arvion kun pääsen käymään työmaalla, mutta varmaan jossain kahdeksassa tunnissa per huone pyöritään.
-Eli sulla olis nyt arviona 62 tunnin urakka, kuuluuko siihen tuo yläaula?
-Ei ole laskelmissa, mitäs sille?
-Ne ikkunat nyt ainakin, välipohjan tarkastusluukun villojen tarkastus. Vessasta saatte kattoa tiivisteet, hajulukot, putsata ilimanvaihdon lähön ja niin patterit pittää ilimata koko yläkerrasta.
-No kyllähän tämä siinä kohtaa lähenee jo 90 tuntia.
-Elä poika ala kusettoo kusettajoo. 85tuntia, siitä lähetään ja maksimissaan 15 tunnin piikki. Tämä selevä?
-Selvä on.
-Sitten tuo tuntien hinnoitelu.
-Alaikäsestä en maksa kun sen 80% alimmasta.
-Tämä oli arvattavissa. Meidän alviton hinta on 40euroo. Eli Eetun tunnit on sen 40, Emil on meidän harkkari sillä 32:lla ja minä otan vetovastuussa sen 50. Tunnit tulee per tekijä kerran viikossa ja urakan lopussa yhteenveto.
-Mikäs teillä on viivästyssakon toive?
-Ei viivästy, eli ei tarvetta.
-Tarve on, pitää olla jouluksi kaikki kohillaan. Ehotan 200 euroo päivältä mikä mennee yli joulukuun 18. päevän.
-Satanen, mutta ei mene yli.
-Selevä satanen, mutta loppusiivous pittää olla tehtynä.
-Tottakai.
-Mites materiaalit?
-Lähetin tarjouspyynnön k-rautaan, mutta sieltä kukaan ole vastannut.
-Minä soitan sinne, mutta panelit kannatta kysyä Kosken sahalta suoraan, on varmasti halvempi. Ja ota malli mukkaan, männöön tuo muori sijoiltaan, jos jonkun saunan panelin leivot siihen kattoon. Nuo akat on niin pahana, että elekee helevetissä härkkikö niitä yhtään.
-Emil on vähän haaste tällä hetkellä.
-Piruko sitä riepoo?
-Akuutti aivojen ureapitoisuuden nousu.
-Kuspäisyys, tämä selevä. Mennääpä tällä.
-Mennään tällä.
-Ja Aatu, kommeesti sie vedit tän nippuun.
-Kokolailla on komeesti piikkiäkin, öitä.
-Öitä ny sitten.
Urakan olisi syytä alkaa huomenna. Aatu lähetti veljilleen tiedot työtehtävästä ja urakasta sähköpostilla. Pyysi mahdollisia huomioita ja kuittauksen saapumisesta. Liitteeksi hän oli liittänyt tuntilistat, tehtäväannot huoneittain ja viivästyssakon lausekkeen. Sähköpostin loppuun hän lisäsi toiveen, ettei käytettäisi aikaa valittamiseen, vaan keskityttäisiin olennaiseen. Sitä odotellessa.