Kategoria: Uncategorized
-
15. joulukuuta – Luku 15
Ennen piru sarvensa keittää kun pakkanen pienestä antautuu Antti heräsi Ansan koputtaessa ja tullessa sisään. -Nouse joutuin, nyt on naapurissa piru irti. Esko ja pojat pukkoo piällensä ja sinä saat lähteä kanssa. Otat minun auton. -Mikä. Mitä siellä on tapahtunut? -Koita tulla tolokkuus nyt. Ja ole hiljaa ettei penikat herrää. Ja laita välihousut ja kahet…
-
14. joulukuuta – Luku 14
Kaksi aina kaunihimpi Siitä oli aikaa kun viimeksi lauantai aamu käynnistyi moisella tohinalla. Viisi muksua saa aikaan massiivisen metelin ja lauman paimentaminen toisessa kerroksessa varmisti, ettei kukaan nukkunut siellä alemmassakaan. Adalmiinaa sirkus vaan nauratti. Hän oli keittänyt ison kattilan puuroa ja teki leipiä valmiiksi, kun Anna käski kaikkia neljää jaloillaan pysyvää kulkemaan portaan kerrallaan ja…
-
13. joulukuuta – Luku 13
Matkalla maailman ääriin Janne katsoi huvittuneena kun Antti pakkasi tavaroitaan ja lajitteli mitä ottaa mukaansa nyt ja mitä jättää Jannen kuskattavaksi. Mies oli selkeästi hermostunut ja seisoi toilettilaukku kädessään miettien mihin kassiin sen laittaisi. Antilla oli yksi kassi auki sänkyllä ja kerrankin se oli pakattu siististi. Kaveri selkeästi kaipasi aikaa, kun pakkaaminen oli tarkoittanut sitä…
-
12. joulukuuta – Luku 12
Myrskyn silmässä Hiljaisuutta oli nyt kestänyt viisi päivää. Niistä neljä Asko oli ollut töissä ja kaikesta päälle kaatuvasta huolimatta elämä kulki, omituisesti, paremmin raiteillaan. Hän oli pudottanut pommin lauantai aamuna. Janike oli ollut kaverillaan yötä juhliensa jälkeen ja Iida oli aloittanut heti aamusta. Miten hän ei ollut saanut nukuttua niiden patongin palojen vuoksi ja miten…
-
11. joulukuuta – Luku 11
Kellä mulli on sen mulli kuolee Keskiviikko aamuna Ansa ja Adalmiina pakkasivat itsensä autoon ja lähtivät kirkonkylään asioille. Äiti oli ilmoittanut käyvänsä pankissa ja tarvitsevansa aikaa pistäytymällä vanhustentalolla tervehtimässä tuttuja. Ikuisen Polokan vanhustentalo oli kylän reunalla, asfalttitien päässä ja hiekkainen rantatie kulki tontin rannan puoleista reunaa. Ansa jätti äitinsä keskuskadulle ja kyseli puhelimen perään. Varmistettuaan,…
-
10. joulukuuta – Luku 10
No place like home Enni heräsi säpsähtäen. Ikkunat autossa olivat huurussa ja hän käänsi tärisevin käsin puhallinta suuremmalle. 38min se oli sentään jotain. Hän oli herännyt samaan painajaiseen kuin kotona Helsingissä. Veren haju tuntui edelleen ja oli kuuma, niin kuuma. Hentoon käteen ei saanut enää tippaa ja tytön hengitysäänet kuuluivat enää vaivoin. Tytön, naisen toiseen…
-
9. joulukuuta – Luku 9
Mikko sika ei päässyt Mallorcalle Maalla maanantai lähti käyntiin sutinalla. Pojat lähtivät kouluun ajallaan ja jättivät jälkeensä huomattavan siistin keittiön. Adalmiina oli ollut hereillä jo kukon pieremästä alkaen ja istui lehtiö kädessä tuvan pöydän äärellä. Ansa istui pöytään yllättävän pirteänä ja suorastaan uhkui virtaa päivän hommiin. -Siehän olet virkeänä ku varsa kevätlaitumella. Suat kattoo miun…
-
8. joulukuuta – Luku 8
Dont get mad, get even eli se olis tasaraha sitten Lontoossa oli sumuista kuten usein tähän aikaan vuodesta. Kaupunki oli harmaa auringonpaisteellakin ja nyt se näytti luoltaan työntävän synkältä ja ankealta. Kello oli paikallista aikaa kahdeksan aamulla ja Aada istui taksissa matkalla lentokentälle. Neljän päivän rutistus oli ohi ja hyvä niin. Lopputuloksesta ei vielä paljon…
-
7. joulukuuta – Luku 7
Tuo tullessas, vie mennessäs, tee ollessas Päivä valkeni hiljaisempana kuin eilinen. Adalmiina istui tuvassa ja katseli kun Emil teki yksinään pullaa pakkaseen. Poika ei paljon puhunut, eikä mummo halunnut hiljaista nuorta miestä enempää kiusata. Kiikun korjaus oli pojilta vielä mennyt. Keskiviikko ja torstai iltana pojat olivat luoneet lumet keskeneräiseltä työmaaltaan ja lauta ja rima kerrallaan…
-
6. joulukuuta – Luku 6
Kyllä routa porsaan kotiin ajaa Kone kaarsi näennäisen hitaasti pääkaupungin yläpuolella ja matkustamo oli himmennetty hämäräksi kuten laskeutuessa oli tapana. Paineen muutos poksui hiljaa korvissa ja pienestä soikeasta ikkunasta näkyi kiemurtelevia oransseja valojuovia ja kirkkaassa valossa kylpeviä vihertäviä länttejä. Antti yritti muistaa mikä oransseista juovista olisi kehä kolme ja arveli samalla, että jalkapallokausi oli nykyään…