Kategoria: Uncategorized
-
24. joulukuuta – Luku 25
Suo mulle maja rauhaisa ja lasten joulupuu Adalmiina heräsi varhain aattoaamuna. Talo oli vielä hiljainen ja vierestä kuului vain kissanpentujen kehräys ja patterin termostaatin hiljainen rapsahdus. Hän nousi sängystä ja puki päälleen. Otti lääkkeet, vaikka olo oli ollut jo viikkoja hyvä. Kun härkäviikot alkaa pitäisi vissiin selvitä lääkäriin. Ikkunasta näkyi pihan pensaiden jouluvalot ja massiivinen…
-
23. joulukuuta – Luku 24
Sukuunsa kasvavat suopetäjät Maanantai oli yhtä joulukiireen uuvuttamaan usvaa koko maassa. Lämpötila oli plussalla ja tihkusade, sumu ja petollisen liukkaat tiet muuttivat pikkuhiljaa etelän joulua astetta mustemmaksi tunti tunnilta. Kello näytti aamu yhdeksään kun hiljainen ja autosta tukea ottava pariskunta liukasteli kyytiin vantaalaisella pihamaalla. Auto oli pakattu, tankattu jo eilen ja eväät olivat kylmälaukussa takapenkillä.…
-
Edelleen 22. joulukuuta – Luku 23
Eihän sitä korkeelta puttoo, luuan päältä lattialle Aada istui kammarinsa sängyllä ja odotti siskonsa sanovan jotain. Hän oli edelleen itkuinen ja Ennistä ei juuri nyt ollut lohduttajaksi. Enni näet oli edelleen raivostunut ja käveli oven ja ikkunan väliä heittäen välillä suodattamattomia mielipiteitä miehistä yleensä. Aada oli jo rauhoittunut, mutta olo oli edelleen kurja. Nolotti, hävetti,…
-
22. joulukuuta – Luku 22
Pata kattilaa soimaa, molemmilla musta kylki Sunnuntai aamuna Antti karkasi heti tilaisuuden tullen omaan rauhalliseen torppaansa. Leivinuuni oli kartanolla alkanut lämmetä jo neljältä ja vanhoista tutuista merkeistä pystyi päättelemään, että joulun teossa oli käsillä ne hetket, kun pinna alkaa kiristymään, laatikot karkaa liian tummaksi ja loppu viimein joku lähtee tuvasta saranapuolen kautta konjakkikaapille, josta haetaan…
-
21. joulukuuta – Luku 21
Poikki ja pinoon Eero taputti Eskoa olkapäälle, kun naiset lähtivät pihasta. Olivat ottaneet Jenniferin auton. Valinta oli tehty lähinnä tilavan takakontin perusteella ja sehän tiesi pitkää ja rauhallista ostosreissua. Päivän epistola oli luettu koko miesporukalle ja ei sitä ihan hattu kourassa kuunneltu, mutta eipä väitetty vastaakaan. Anna oli selvittänyt tarkkaan milloin kaikkien lasten piti syödä,…
-
20. joulukuuta – Luku 20
Joka syyttä suuttuu se lahjatta leppyy Jennifer vilkutti vielä, kun auto hävisi parkkipaikalta. Jere lähti ajamaan vanhemmilleen kohti Laitilaan ja hän hyppäisi nyt autoon ja lähtisi kohti Vantaata. Oli vielä pimeään ja suurin osa asuntolan ikkunoista oli vailla valoja. Puhelimen kartta appi kertoi matkaa kertyvän 134km ja perillä Vantaalla hän olisi 9.15. Jennifer laittoi viestin…
-
19. joulukuuta – Luku 19
Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa Aada heräsi tänäkin aamuna tietokoneen ääniin. Janne puhui puhelimessa, mahdollisesti saksaksi, ja näpytti läppärillään. Aada kurkotti katsomaan puhelimen kelloa. 4.30. Helvetti mikä aika herätä. Hän nousi ylös ja meni suihkuun. Tavaroita tähän vieraaseen kylppäriin oli kertynyt jo melkoinen määrä. Omat meikit ja hiuslakat olivat levinneet kylppärin tasoille ja suihkussa…
-
18. joulukuuta – Luku 18
Ja onnellinen oli hevoseton mies Kun bussiaseman viereinen Esso purettiin, tilalle kaivettiin jumalaton monttu ja ajettiin maat siivottavaksi. Siinä montun reunalla seisoi koko kylän taksikuskit ja tukinrahtaajat hattu kourassa ja päät painettuina. Vanhan Esson baarissa oli pidetty vuosikymmeniä, joka arkiaamu, kylän omaan varjoparlamenttia. Ei siellä mitään kartellia suunniteltu tai isommin muutenkaan rahasta haasteltu, mutta tiedettiin…
-
17. joulukuuta – Luku 17
Emännätön talo ku varreton kirves Elias istui työkeskuksen opettajanhuoneessa ja luki ilmaisjakelulehteä. Se olisi viimeinen työvuoro tälle viikolle ja huomenna hän lähtisi kohti pohjoista. Kylmää ja pimeää kidutusta oli odotettavissa ainakin viikko. Kotona oli tyhjää ja hiljaista. Ensimmäiset päivät hän oli hiipinyt ympäri asuntoa ja katsellut televisiosta mitä mieleen oli juolahtanut. Sitten hän oli alkanut…
-
16. joulukuuta – Luku 16
Se on nyt suu säkkiä myöten Asko ajoi töihin uudella autollaan. Hän oli tehnyt viikonloppuna mielestään hyvät kaupat, vaihtaessa ison mersunsa, itseasiassa melko näppärään, japanilaiseen kaupunkimaasturiin. Autosta näki hyvin pienetkin tielläliikkujat ja sen sai kätevästi parkkiin melkein mihin vaan. Väriltään se oli räväkän punainen ja ikäänsä nähden hyvin pidetty ja kohtuullisilla kilometreillä. Kerrankin autoliike oli…